Saturday 6 June 2015

Dialogi



Kuka asuu tässä huoneessa? Mitkä ovat hänen päämääränsä? Luurangot kaapissa?

Huoneessa asuu Laura, 35v yhdessä avomiehensä Jaanin kanssa. Jaan on keskinkertainen muusikko, Laura 7päivää-lehden juorutoimittaja.
Pariskunta on tavannut alunperin Meksikolaisessa baarissa reppureissulla lähes parikymmentä vuotta sitten. Suhde on ollut sen jälkeen tasaista on-offia.
Lauralla on villi nuoruus ja räväkkä luonne. Hän pyrkii elämässään eteenpäin, aikuistumaan ja rauhoittumaan, mutta hänen spontaanilla ja boheemilla luonteellaan se on haastavaa. Hänen tavoitteenaan on olla vakavasti otettava uutistoimittaja, mutta rääväsuisesta julkkisjuorutoimittajan maineesta on hankalaa päästä eroon. Laura on siivonnut elämäänsä, huputtanut huonekalut valkoisella ja hankkiutunut eroon turhasta tavarasta. Yrittää huputtaa räiskyvän olemuksensakin, mutta huijaa lähinnä vain itseään. Nuoruuden matkoista muistuttavat kotona peilin kulmissa roikkuvat matkamuistokorut. Laura on yrittänyt rauhoittua joogaamalla, mutta rentoutuu parhaiten jointin äärellä.

 ....


-Aina sun pitää hyssytellä, että tää on ihan hyvä näin eikä tarvii yrittää! Ei se oo! Mä en jaksa sitä, että mun nimi on vitsi!

-No mutku kato beibi: ei oo suutarin lapsella kenkiä.. tai miten se menee, no mut kuitenki. Kaikilla on paikkansa. Desavuu, juu nou.

-Just tota! Ite oisit suurin lööppi jos haluaisin sotkea oman elämäni otsikoihin! Ja jos oikeesti joskus tekisit jotain, mikä vois kiinnostaa jotakuta. Kato nyt, eiks tää valkonen jakkupuku oo ihan sikaskarppi? Vittu nyt mä meen tää päällä riehuun sinne ja sanon etten lähe, ennenku päätoimittaja ottaa vastaan. Eiks ni?!

-Just ni beibi. Toi on kyl aika kuuma, vähän ku hoitsupuku. Relaa ny ja tuu tähän viekkuun.

-No just! En mä nyt tuu kyl rypistää näitä kledjuja sinne. Tajuutko kuin paljon nää makso? Ihan vitusti liikaa. Missä meiän kaikki tikut on? Älä älä hosu, mä haluun tikut, niissä on niinku tunnelmaa.

-No ota sit noi vaatteet pois. Tossa, anna mä hoidan.

...

-Joo, nyt mun täytyy olla rauhassa. Siis tosissaan saada niinku sisäinen rauha ja tiedäksä, niinku se uraohjaajalehmä sano, että niinku mansikoita poimis. Pitää saada esille se, mitä oikeesti osaa. Onhan mulla juttuja, portfolio.

-Nii just beibi. Relaa. Sä saat aina kaikki mitä sä haluut.

-Nii saan. En mä oo paljoo halunnut. Hetkessä on niin hyvä. Kato nyt tota auringonlaskua. Mmmh.. mä kyl rakastan tämmöstä kevättä. Kaikki niinku tulee esiin, kasvaa, kaikki uus. Mitä jos hengittäis ton kaiken kasvun itteensä ja puhaltais ulos timanttisia ruusuja?

-Sä oot niin runollinen, mä en tajuu. Mut ei se mitään.

No comments:

Post a Comment